TUOMAS LAITINEN


Kun aloin tehdä esitystaidetta, minua ihmetytti, miksi yleisö oli esityksissä aina samalla tavalla. Esitystiloissa oli aina tuolirivejä, joille istuttiin katsomaan jotain. Aloin tehdä esityksiä, joiden katsominen on toisenlaista. Yleisö onkin tekemissäni esityksissä muun muassa syönyt, nukkunut, suudellut, oksentanut, tapellut, vangittu, pesty ja tatuoitu.

Olen esitystaiteilija, kirjoittaja ja opettaja. Olen syntynyt Kaustisella kansanmusiikkiperheeseen ja kasvanut ensin siellä ja sitten Etelä-Suomessa. Päädyin esitystaiteen pariin melkein vahingossa 15 vuotta sitten ja siitä lähtien olen tehnyt sitä aamusta iltaan. Olen ohjannut esityksiä, esiintynyt niissä, kirjoittanut niistä ja opettanut niiden tekemistä. Pääasiassa olen työskennellyt Helsingissä Todellisuuden tutkimuskeskus -taiteilijaryhmässä, mutta myös teattereissa, ääni- ja tanssitaideryhmissä, performanssifestivaaleilla sekä mm. New Yorkissa, Tokiossa ja Portugalissa.

Esitystaide on minun mielestäni taidemuodoista lähimpänä elämää. Siinä ollaan samassa huoneessa ja taideteos on sitä, mitä ihmisten välillä tapahtuu. Se on jännittävää, koska vaikka esitystä voi valmistella, se on aina tekijöilleenkin yllätys. Se myös haihtuu saman tien taivaan tuuliin. Esitystaidetta tehdessä saa viettää erityislaatuista aikaa ihmisten kanssa. Ennen kaikkea esitysten tekeminen pitää minut uteliaana ja hereillä. Kiinnostavia taideteoksia saa aikaan vain, jos on valmis tekemään asioita, joita ei vielä osaa tehdä.


Ota yhteyttä: tuomas.laitinen@gmail.com

Kommentit